Miesten Superpesis: Ole aktiivinen somessa niin pelaat paremmin – saatat samalla auttaa koko lajia

Miesten Superpesis: Ole aktiivinen somessa niin pelaat paremmin – saatat samalla auttaa koko lajia

Miesten Superpesis, ja toisin sanoen sen runkosarjan loppuhetkillä on mukava palata lempiaiheeseeni eli pesäpalloilijan somepresenssiin. Niin siis mihin? Siihen, että pesäpalloilijat ovat kiinnostavia persoonia ja esimerkillisiä ihmisiä, mutta he eivät riittävän laajalla rintamalla uskalla tuoda omaa huippuosaamistaan esiin kentän ulkopuolella. Nyt koitan näyttää tilastojen ja omien perusteluiden valossa miksi jokaisen pesäpalloilijan kannattaisi edes yrittää!

[Edit. Laskennassa saattaa hyvinkin olla virheitä ja kuvia on päivitetty aina kun olen ehtinyt korjaamaan mahdollisia virheitä. Pelaajatiedot on otettu Superpesiksen sivuilta, seuraajamäärät manuaalisesti Instagramista ja sen jälkeen omalla hataralla matikkapäällä laskettu mahdollista potentiaalia.

Tällä hetkellä olen tehnyt seuraavat muutokset:
1. Elmeri Antila pois seuratuimpien pelaajien listalta – Kleemola sisään
2. Kouvola häntäpäähän montako pelaajaa somessa prosenteissa
3. Seinäjoen pelaajien yhteen laskettu seuraajamäärä on 7360 ei 12 305
4. Pesispelaajan keskimääräinen seuraajamäärä on 600 ei 800
5. Yksilö on 150,59% mielenkiintoisempi kuin seura. Ei 156,23%
6. Potentiaalisten seuraajien määrä olisi vajaa 35 000 ei 46 000
7. Potentiaalisten katsojien määrä per peli olisi 120 ei 160

Näiden muutosten jälkeen tilastojen pitäisi olla mintissä, vaikkakin luonnollisesti ne päivittyvät kokoajan.]

Lähtötiedot

Ensiksi hieman taustaa. Olen vankkumaton Pattijoen Urheilijoiden kannattaja. Jokainen pesäpalloa seuraava tietää, että taistelemme kynsin hampain pudotuspelipaikasta. Uskon, että se saavutetaan, mutta se on kuitenkin tässä tapauksessa sivuseikka. Olen myös ammatiltani markkinointipäällikkö ja siksi minua kiinnostaa laaja-alaisesti pesäpallon pärjääminen tämän ärsyttävän suomalaisen jääkiekon palvonnan keskellä.

Rakkauteni pesäpalloilijoiden somepresenssiin on kummunnut ajan saatossa siitä syystä, että tänä päivänä jokainen Miesten Superpesiksen seura panostaa jollain tavalla markkinointiin ja laji on menossa vahvasti eteenpäin. Nyt on käynnissä oikeastaan monentum, joka pitäisi osata hyödyntää. Arkikielessä kateuteni pesäpallopelaajia kohtaan juontuu aivan alkujaan siitä, että a) haluaisin itsekin olla Superpesis-pelaaja ja b) minun mielestä olisi todella todella helppoa brändätä yksittäinen pesäpalloilija.

Ajattelin alkuun ottaa katseltavaksi ja verrokiksi Miesten Superpesiksen sarjataulukon, sillä tätä lukeva pesäpalloihminen ymmärtää hyvin sen päälle. Seuraavaksi puhutaankin sitten seuraajista eikä näistä pisteistä, sillä seuraajat somessa ovat myös yhtä säälittävä ja ymmärrettävä laskentatapa kuin mitä nämä pisteet sarjataulukossa.

Ja niin, alkuun vielä pohdittavaksi muutamia salaliittoteorian kaltaisia kysymyksiä, jotka ovat minua monta monta vuotta mietityttäneet, mutta en ole osannut tarpeeksi hyvin kaivaa niihin dataa taustalle. Tässä muutamia kysymyksiä, joihin olen etsimässä vastauksia ja joita osaltaan haluaisin perustella tällä tekstillä ja tilastoilla paikkaansapitäviksi.

1. Voiko olla aktiivinen somessa, ilman että olisit huippupelaaja?
2. Auttaako someaktiivisuus pelaajaa paremmaksi pelaajaksi? Kehittääkö se henkisiä ominaisuuksia tai antaako se paineensietokykyä, jotka näkyvät myös peliotteissa?
3. Mitä hyötyä pesäpalloseurat saavat siitä, että heidän pelaajansa ovat aktiivisia somessa?
4. Mitä hyötyä koko pesäpalloperhe ja laji saavat siitä, että meidän fanittamat pelaajat ovat aktiivisia somessa?

Mennään siis asiaan.

Missä seuroissa pelaajat ovat Instagram-käyttäjiä?

Valitsin tähän tutkimukseen sosiaalisen median kanavaksi Instagramin. Syyksi voisin luetella vaikka sen, että yleensä Instagram on suosituimpia kanavia kaikissa urheilulajeissa niin joukkueiden kuin pelaajien keskuudessa. Instagram on puhelimelle suunniteltu ja sitä on mukava käyttää vaikka pelimatkalla bussissa. Myös Miesten Superpesiksen kaikki joukkueet löytyvät Instagramista. Mahtavaa!

Normaalisti tässä vaiheessa siis esitettäisiin taulukko, jossa on listattuna Miesten Superpesiksen joukkueet ja niiden seuraajamäärät. En kuitenkaan laita sitä vielä, sillä ajattelin ensiksi näyttää missä joukkueissa on pelaajilla eniten Instagram-tilejä. Tämä on siksi tärkeää, että avattu tili on ensimmäinen askel kohti parempaa somepresenssiä!

Hyvinkää näyttää esimerkkiä

Superpesiksen seuroista Hyvinkää näyttää siis esimerkkiä tilien käyttöönotossa. En tiedä onko suunniteltu juttu vai meneekö tämä pelaajien keski-iän piikkiin, sillä Hyvinkää on samalla Superpesiksen toiseksi nuorin joukkue. Voi hyvinkin olla, että kuvan prosenteilla on jotakin tekemistä iän kanssa tai sitä olisi ainakin luonnollista selittää sen kautta. Toisaalta taas Siilinjärvi häntäpäässä ei ole mikään vanha joukkue, vaikkakin laiskimmat saattaisivat laittaa tämän iän piikkiin Kouvolan tapauksessa. En kuitenkaan millään jaksa uskoa, että Kouvolankaan pelaajista oikeasti kukaan olisi niin vanha etteikö voisi Instagramia käyttää. Tai se on ainakin vähän laiska selitys, sillä ainakin Toni Kohonen löytyy Instagramista.

Okei vielä, tähän äärimmäisen jännittävään avaus tilastoon luonnollisesti vaikuttaa myös sopimuspelaajien määrä joukkueessa. Jollakin se on enempi ja jollakin vähempi. Kuitenkin Jimi Heikkisen sanoin ”kiipoint van” kuuluisi ensimmäisenä; kuinka moni seura kannustaa pelaajia liittymään Instagramiin? Tai kouluttaa sen käytössä? Lukeeko asia sopimuspapereissa? Voisiko pelaajia kouluttaa somen käyttöön vaikka talviharjoittelun yhteydessä? 

No nyt sitten se, kenellä seuroista on niitä seuraajia?

Tutkimukseni ei siis ota kantaa yksittäisen pelaajan some-aktiivisuuteen vaan mittaa tehokkuutta/hyötyä seuraajien määrässä. Seuraavassa taulukossa alkaakin jo huomata niitä panostuksia, joita seuran markkinoinnissa on tehty. Jälleen kerran ne ketkä pärjäävät myös pelillisesti, pärjäävät myös somellisesti.

Jos tätä taulukkoa vertaa tämän hetken sarjataulukkoon, kärjessä viihtyvät samat seurat kuin normaalissa sarjataulukossakin. Floppina tämän taulukon mukaan näyttäisi olevan pisteiden valossa Tampere ja Hyvinkää, kun taas yllättäjänä Seinäjoki. Tampereelle kuitenkin kunnia siitä, että ehkä pesäpalloa kaivataan kaupunkiin – ainakin seuraajien perusteella? Mitä jos ottaisin ensi kesän joukkuerankingit suoraan sen mukaan mikä keväällä on someseuraajissa tilanne. Saattaisi mennä yllättävän moni veikkaus oikein ja ainakin ne antavat ehkä suuntaa joukkueen vetovoimasta myös pelaajien keskuudessa.

Niin kuin monessa muussakin asiassa, someseuraajissa tai peliesityksissä näyttää olevan muna-kana-efekti. Tässä ei siis päästä kovin kummoisiin teorioihin. Joukkueella on hyvät pelaajat, joukkue pärjää ja some laulaa. Näinhän sen kuuluukin mennä! Entä mitä jos tuohon kärkinelikkoon haluaisi murtautua jokin uusi seura? Jos seuralla on hyvä somepöhinä, kiinnostaako se pelaajia? Entä pelaavatko pelaajat paremmin jos he uskaltavat ottaa myös somen ja sitä kautta omat kannattajat hyppysiin? Muuttuuko tuntematon kotikenttä tutuiksi käyttäjiksi?

Miksi sitten pelaajien somepresenssi on tärkeää?

Kun yleisistä tilastoissa kaarrellaan kohti tärkeämpää osiota, erään äskettäin tehdyn tutkimuksen mukaan, pesäpalloilijaa yksilönä seurataan 150,59% mielummin kuin hänen edustamaansa pesäpalloseuraa. Seurojen vaikeaa nykytilannetta ei auta edes se, että itse Superpesis IG-tileineen (Valtavan hienoa työtä Antti Haapasalo) on laskuissa mukana! Työelämän ja markkinointityön kautta tämä ei ole ollenkaan minulle yllättävää, ihmisiä kiinnostaa toiset ihmiset.

Kun seurojen pelaajien IG-tilit räknätään yhteen, jälleen kerran tässäkin tilastossa nähdään tuttua kärkeä. Kenties seuran vahva markkinointi on pystynyt auttamaan omia pelaajia hyvin valokuvin ja kannustavin ottein? Samalla tässä on ensimmäinen herättelyn paikka. Jokaisessa seurassa nimittäin osataan ottaa tänä päivänä valokuvia ja tuotetaan hyvää sisältöä, mutta silti LIIAN harva pelaaja hyödyntää niitä omassa somessa. Salaliittoteoriani saa kuin saakin vahvistusta. Pitääkö olla riittävän hyvä pesäpalloilija, että uskaltaa olla aktiivinen somessa? Vai mistä tämä somettomuus johtuu?

Miten pelaajien seuraajat auttavat?’

Viimeistään tässä vaiheessa ensimmäiset ovat jo huutamassa, että kaikki ketkä seuraavat pelaajia eivät seuraakaan pesäpalloa. That’s the point! Mutta ne nousisivat jo napsun potentiaalisemmaksi pesäpallon seuraajaksi sen yksittäisen pelaajan kautta, mitä että eivät seuraisi pelaajaa, seuraa saatika pesäpalloa ollenkaan. Eli kun lasketaan seuraaja-määrässä sitä potentiaalia, mitä jokainen yksittäinen Superpesis-pelaaja Instagramissa saavuttaa jo tällä hetkellä, lukema on keskiarvoltaan 600 seuraajan luokkaa. Hyvin vähäisellä työllä ja sisällöllä.

Tämä luku 600 ei siis tarkoita nyt sitä, että jos Topi Kosonen tekee tänään IG-tilin niin sillä on huomenna 600 seuraajaa. Se voisi tarkoittaa isossa kuvassa sitä, että mikäli ne 56 Superpesiksen pelaajaa, jotka eivät ole vielä mukana Instagramissa liittyisivät heti mukaan, he toisivat lajiin vajaa 35 000 uutta potentiaalista seuraajaa. Edelleenkin, nuo 35 000 uutta seuraajaa ehkä seuraisivat pelkästään pelaajaa itsessään, mutta voisin kuvitella, että tuosta lukemasta jos 5% saisi edes mukaan seuraamaan pesäpalloa niin se voisi olla esimerkiksi 120 uutta katsojaa jollekin yksittäiselle seuralle yksittäiseen peliin. Tässä on se nimenomaan se käyttämätön potentiaalia ja tuota 5% osuutta voidaan lähteä aina vain kasvattamaan.

Mikä sitten joukkueissa on vikana?

Yksi klassinen keskustelu liittyen pelaajien someaktiivisuuteen ja pesäpallon tulevaisuuteen on se, että SE ON SEUROJEN HOMMA tuoda pelaajat esiin. Se on myös seurojen tehtävä hankkia yhteistyökumppanit ja saada vielä yleisö mukaan otteluun! Totta tuokin, ja totta myös Sotkamon Jymy tai Pattijoen Urheilijat ovat edelleenkin kiinnostavia brändejä, mutta nykyisessä huomiotaloudessa se ei vain enää riitä. Yksilö on kuningas ja pulinat pois. Ts. MINUN MIELIPITEENI ON TÄRKEÄ. Pelaajia tullaan katsomaan kentälle ja niitä mieluusti myös katsottaisiin kentän ulkopuolella. Se on voi voi seuratyöntekijä.

Onkin siis sääli, että pelkästään seurat joutuvat painimaan talouden tai katsomoiden täyttämisen kanssa, sillä vastuuta voitaisiin yhtä hyvin heittää myös pelaajien suuntaan. Haluavatko pesäpalloilijat itse omalla persoonallaan palvella maksavaa yleisöä myös kentän ulkopuolella? Haluavatko pelaajat itse houkutella uusia paikallisia peliin aivan pienellä aktiivisuudella somessa? Ja täsmennän vielä! Aktiivisuus somessa ei tarkoita kypäräkamera päässä olemista tai koko elämän vuodattamista nettiin. Pieniä tekoja ja hyviä kuvia, siinäpä ne millä pääsee alkuun.

Pelaajakin hyötyy

Pelaajan näkökulmasta aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on vähintäänkin houkutteleva ja aikansa väärti! Sen kautta pelaaja osoittaa rakkautta seuraansa ja ylpeyttä lajiinsa koko kansalle. Ihan turhaan annamme pesäpallossa siimaa jääkiekkoilijoille tai futaajille näissä asioissa. Aktiivisen somen kautta pelaaja kuin huomaamatta kohottaa omaa markkina-arvoaan, jota tällä hetkellä mitataan pelkästään pelillisten esitysten kautta. Entä jos pelaaja kysyisikin seurajohdolta; Olen hyvä pomputtaja, mutta mitä olette valmiita maksamaan lisäksi siitä, kun tuon oman kohderyhmäni teidän kotikentälle?

Tässä tulee myös hyöty seuraa ja lajia ajatellen. Pelaajan lisäksi myös seura saisi myyntivaltikseen ihan eri sväärit omille yhteistyökumppaneille esitettäväksi. Seurat voisivat omien some -ja katsojalukujen jatkeeksi heittää myös pelaajien henkilökohtaiset luvut ja vaikuttamisen alustat kaikkien nähtäville. Tämän verran me yhdessä tavoitamme porukkaa!

Yhtenä hyvänä esimerkkinä käyköön myös klassinen kummipelaaja-konsepti, joka voisi nousta seuraavalle tasolle pelaajan aktiivisen somepresenssin kautta. Kummipelaajuus ei jäisi enää pelkän hikisen kenttäkuuluttelun varaan vaan seuraisi pelaajaa mukana myös digitaalisessa ympäristössä. Tässä voisi yhdistää myös pelaajan siviilityön ja tuoda sitä pelaamisen ohella työn merkeissä esiin. Näin someprensessi ei olisi pelkästään pesäpalloa vaan kaikkea muutakin kiinnostavaa. Juha Puhtimäki on tässä tapauksessa ylivoimaisella etumatkalla mitä tähän brändilähettilyyteen tulee.

Miesten Superpesis seuratuimmat pelaajat

Miesten Superpesiksen seuratuimmat pelaajat näyttävät jälleen kerran tulevan niistä seuroista, jotka a) menestyvät sarjataulukossa ja b) satsaavat markkinointiin. Vääjäämättä tätä listaa tuijottaessa mieleeni hiipii, että jokainen näistä pelaajista on huippupelaaja. Tai vähintäänkin he kuuluvat huippuseuroihin. Tämä ei herätä enää niinkään ihmetystä, sillä ihmiset haluavat olla ylpeitä omistaan ja siitä mihin kuuluvat. Tässä pelaaja siis näyttää tarvitsevan ympärilleen vahvaa brändiä ja tukea ympäristöltä.

 

Huippupelaaja on myös Tuomas Jussila, joka oman teoriani mukaan näyttää saaneensa kannukset aktiiviseen someen Joensuusta. Onneksi piristäviä poikkeuksiakin löytyy nuorisokaartista Varosen, Kuosmasen ja Saastamoisen johdolla. Yltääpä myös Kleemola Kempeleestä listalle. Tähän listaan eivät mahtuneet sinne kärkkymässä olevat nuoret Superpesis-pelaajat. Ehkä muutos on nimittäin alkanut!

Tulevassa tilastossa alkaa varmasti näkyä Hyvinkään Tahkon kaltaisen seuran uudistuminen ja ponnekas markkinointi. Siellä niin Juha Korhosen kaltaiset vanhat soturit vetävät samaa IG-stooria kuin nuoremmat Patrik Vartamat. Olisiko vihdoin aika nyt kypsä sille, että pesäpalloilijat eivät liikaa arvottaisi omia peliesityksiä ja tekoja kentällä vaan uskaltaisivat avoimesti iloita pesäpallon hienoudesta myös omassa somessaan?

Mitä jäljelle jää?

Tämän tutkimukseni viimeiseksi ja avoimeksi kohdaksi jääkin kysymys siitä, mitä kaikki tämä tarkoittaa niiden kuuluisien lipputulojen kannalta? Miten pelaajien aktiivinen somettaminen oikeasti auttaa seuran taloutta? Sivusimme vähän jo sitä potentiaalia, mitä kukin yksittäinen pelaaja lajiin toisi, mutta vielä jännittävämpää onkin jäädä odottamaan kauden 2020 loppuhuipentumia ja lopullisia Superpesis-seurojen katsojatilastoja. Onko someseuraajille pelaajien ja seuran näkökulmasta oikeasti vaikutusta lipputuloihin?

Kun joku teistä lukijoista joskus saa käsiinsä vuoden 2020 katsojamäärät ja lipputulot, voin viimein saada vastauksen teorialleni. Anna nyt minun vielä hetki uskoa siihen, että pelaajan aktiivisuus somessa auttaa häntä pelaamaan paremmin ja samalla se auttaa sekä seuraa että lajia nimeltä pesäpallo.

Jatketaan keskustelua vaikka siellä somessa tai täällä. Superpesis myös jatkuu, jihaa!

Huom!

HUOM! Sanon vielä loppuun, että laskelmat eivät ole absoluuttisia totuuksia ja niissä voi olla hyvinkin virheitä. En myöskään enää päivitä niitä. Toivottavasti ne antavat kuitenkin suuntaa siihen keskusteluun, mikä potentiaali tässä voisi pesäpallolle olla. Superpesis – parasta mitä olla voi!

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *