Innostava ja vaikuttava johtaminen

Innostava ja vaikuttava johtaminen

Osana Perustavan JYEAT-tutkintoa, sain opiskelijan puheenvuoron otsikolla ”Innostamisen kokemukset omassa esimiestyössä”.

Olen pienestä pojasta lähtien aistinut ja tutkiskellut valtasuhteita. Jokaisessa hetkessä, tapahtumassa, ympäristössä tai tilassa joku ottaa johtajuuden. Johtajuus on joko ennakkoon määrätty, kuten vaikkapa työelämässä, tai sitten tilannekohtaisesti kaikkien ulottuvilla oleva ja vapaana ilmassa leijuva asia. Harvoin käy niin, ettei joku meistä yksilöistä nousisi tilanteen tai tapahtuman johtajaksi. Joku voi olla nimetty johtaja, toinen taas nousta tilanteen henkiseksi johtajaksi.

Johtajuus onkin kiehtonut minua juuri valtasuhteiden kautta. Vaikka tietäisin ennakkoon, kenen on määrä toimia johtajana, pyrin selvittämään ennakkoasetelman paikkaansapitävyyden. Joskus (yllättävän monesti) johtaja on jokin täysin muu kuin ennakkoon on ilmoitettu. Tilanteessa tai hetkessä joku on noussut esiin, vaikka illan pitikin olla nimetyn johtajan hyppysissä. Välillä taas omat päätelmät illan johtajasta saattavat mennä pahasti pieleen. Antaudun liiallisen keittiöpsykologian puolelle. Tai en saa ollenkaan selville kuka olikaan tilanteen tai tapahtuman johtaja.

Mitä sitten on innostava johtaminen?

Ensimmäisenä ajatuksena innostava johtaminen tuo mieleeni sen, että työpaikassamme on joku henkilö, joka on titteliltään johtaja. Aamuisin innostava johtaja aloittaa päivän intensiivisellä energialla ja säteilevällä ulosannilla. Kahvit keitettyään ja alaisia selkään läpsittyään johtaja ei millään väsy, vaan jatkaa työpäivän jälkeen innostavaa johtamista perheensä tai vaikkapa harrastusten parissa. Innostavan johtajan loppuiltaa harvoin näemme, mutta näin me hänestä kuvittelemme.

Syvällisemmin ajateltuna taas innostava johtaminen voi olla kaikkea muuta kuin pelkkää energistä tsemppaamista. Innostava johtaminen lähtee asetelmasta, jossa johtaja on tasapainossa itselleen napatun tai itselleen määrätyn johtajuuden kanssa ja kaiken lisäksi tykkää siitä. Innostuneisuus pursuaa mielummin johtajan sisäisestä tasapainosta ja henkisestä varmuudesta kuin vaikkapa pelkästä opetellusta ulkoisesta innostamisesta. Johtajan läsnäolo tai pelkkä auktoriteetti riittää luomaan innostavan ilmapiirin ympärilleen.

Oman työelämän aikana olen kokenut paljon innostavaa johtamista. Usein siinä on korostunut esimerkillä johtaminen. Tavallasesti tuo voi tarkoittaa myös pelkästään hyvällä päällä olemista. Johtaja tarttuu työhön kuin työhön yhdessä muiden kanssa ja tarkastelee eteen tupsahtavia asioita optimistisesti – ratkaisuja hakien. Innostava johtaja sitä paitsi tarraa uskaliaasti eri asioihin, suhtautuu toisten asioihin riittävällä vakavuudella ja kykenee auttamaan toisia eteenpäin.

Miten minä voin poistaa sinulta onnistumisen esteet?

Vaikuttava johtaminen

Innostavan johtamisen rinnalla elää vaikuttava johtaminen. Innostava johtaminen saa aikaan toisissa ihmisissä ensin vaikutuksen ja sitä kautta vaikuttaa asioihin toivotulla tavalla. Vaikuttava johtaminen ulottuu laajemmalle kuin pelkästään siihen tilaan tai ympäristöön, missä innostava johtaja on.

Omassa sisäisessä maailmassa itse mielummin vaikutun asioista entäpä innostun. Miellän herkästi innostumisen ulospäin suuntautuvaksi olotilaksi, vaikkakin innostuminen voi olla myös sisäistä ja toimia mitä parhaana polttoaineena tekemiselle. Oma innostuneisuus laittaa nimittäin toisetkin tekemään ja saa aikaan vaikuttavia tuloksia. Haluamme olla yleensä hyvien puolella ja siksi innostuminen on tärkeää.

Vaikuttava johtaminen on kuitenkin sikäli innostavaa johtamista mielenkiintoisempaa, että sitä voisi kuvitella tapahtuvan enemmän sellaisissa ympäristöissä, missä johtajaa ei ole ennakkoon nimetty tai näkyvillä. Innostavaa johtamista on helpompi mitata juuri sen vuoksi, että seuraamme päivittäin onko oma pomo ollenkaan innostunut asioista. Nähdyn perusteella teemme päätelmiä, kun oikeasti meidän pitäisi miettiä vaikuttavuutta.

Käskynjaon jälkeen vaikuttava johtaminen alkaa. Mikäli pääsemme pois kunkin johtajan pelkästä innostumisen kyttäämisestä tai mittaamisesta, sen jälkeen voimme puhua oikeasti vaikuttavasta johtamisesta ja myöhemmin johtamisen tuloksista.

Vaikuttava johtaminen moneen suuntaan

Vaikuttava johtaminen on myös oman työroolini kannalta isommassa merkityksessä kuin innostava johtaminen. Toisaalta näitä kahta ei tarvitse vertailla keskenään tai miettiä niiden eroja, kuten minä tässä tekstissäni teen. Ne voivat olla yhtä ja samaa ja asetelma on luokkaa muna-kana.

Minulla itselläni ei ole suoria alaisia kuin yksi, mutta jos asiaa katsotaan laajemmin kuin pelkästään organisaatiokaaviosta, johdettavia onkin yhtäkkiä yli 300. Markkinoinnissa brändin hallinta kattaa koko henkilöstön, ja tehtävät tai projektit ulottuvat organisaatiokaavion kaikkiin suuntiin. Markkinointi on muutosjohtamista, jossa pitää saada aikaan muutoksia yrityksen eri funktioissa. Samalla markkinointi on hyvin riippuvainen muiden tekemisistä. Perustavan markkinoinnin onnistuminen riippuu paljon enemmän muista kuin markkinoinnista itsessään.

Innostamisen kokemukset omassa esimiestyössä

Markkinointi on siinä mielessä herkullisessa asemassa, että se pääsee yhteistyöhön kaikkien eri henkilöstöryhmien ja funktioiden kanssa. Eniten työtä tehdään myynnin kanssa. Johtamista sekä annetaan että otetaan vastaan. Myös HR:n kanssa markkinointi pääsee tekemään monia eri asioita.

Omassa työssäni innostamisen kokemukset kumpuavat niihin arkisiin hetkiin, jolloin pystyn skaalaamaan omaa oppiani eteenpäin tai saan autettua edes pikkuriikkisen vaikkapa myyntiä parempiin tuloksiin.

Innostumisen kokemukset syntyvät eniten sekä omasta että muiden oppimisesta. Markkinoinnissa käsitellään paljon esimerkiksi uutta teknologiaa, tehdään uusia kokeiluja tai muuten vain käsitellään kokonaisuuksia, joita jossakin toisella osastolla ei ”tarvitse” ollenkaan miettiä.

Pyrin saamaan innostumisen kokemuksia päivittäin sekä omassa työssäni että johtamisessa. Voi olla, että oma arki ei aina naurata ja innostumisen kokemuksia joutuu hakemalla hakemaan myös muualta kuin työelämästä. Sikäli se on yksi ja sama, mistä innostuneisuus lopulta kumpuaa. Tärkeintä on pystyä saamaan innostuneisuus hyötykäyttöön kaikkialle. Meidän jokaisen vastuuna on huolehtia, että vähintäänkin esimiesasemassa pyrimme toteuttamaan innostavaa ja vaikuttavaa johtamista.

Lapsiperhearjen tai väsymyksen keskellä pystyn vaikuttamaan itseeni ja omiin työkavereihin jo pelkästään sillä, että suhtaudun oman työhöni intohimoisesti. Intohimoisuuden kautta haluan olla esimerkiksi yrityksen paras markkinoinnin asiantuntija. Tämä lausahdus ei ota oikeasti kantaa siihen, etteikö joku toinen voisi olla parempi kuin minä, vaan haluan sillä vain huolehtia omasta intohimostani omaa työtä kohtaan. Intohimosta syntyy innostus.

Innostumisen kokemukset syntyvät siis ensin oman työn merkityksen kautta. Intohimo tai vaikkapa suora rakkaus lajiin on helpompi tämän jälkeen valjastaa toisten ihmisten auttamiseen. Jos ja kun esimiehen tehtävänä on poistaa alaisiltaan onnistumisen esteet, innostumisen kokemukset syntyvät vääjäämättä toisten auttamisesta. Jos joku on innostavaa ja vaikuttavaa, niin yhteisten tavoitteiden täyttyminen. Samalla jokainen meistä tulee omassa työssään autetuksi. Esimies ja alaiset.

Treenattavaa kuitenkin omassa johtamisessa riittää.

Lue lisää johtamisesta esimerkiksi täältä. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Up Next:

Vastaa näihin kysymyksiin markkinointi

Vastaa näihin kysymyksiin markkinointi