Blogcast on sisältömuoto, missä keskustellaan kirjoittamalla ja spontaanisti. Monille kirjoittaminen voi olla luontevin ilmaisutapa ja lukeminen voi olla kuuntelemista mukavampaa. Blogcast-lähetys kestää ajallisesti kuten mikä tahansa muukin kohtaaminen, riippuen aina aiheesta, keskustelun tasosta tai kiireestä. Blogcast julkaistaan sensuroimattomana heti lähetyksen päätyttyä. Ei titteleitä, ei ehkä ennakkoon rajattuja aiheita – sisältö ensin!
Mikko Hintsala
Valtteri
Tervetuloa blogcastiin Mikko!
Lets rock
Missä istut?
Valtteri
Tietokoneella
Sama
Valtteri
Mutta fyysisesti Oodin vastapäätä. Missä sinä?
Myös lähellä julkisia palveluita. Istun Viikin kirjastossa. Olin kulmilla hoitamassa asioita ja tämä tuli sopivasti vastaan.
Valtteri
Onnittelut, sillä olet ensimmäinen blogcast-vieras!
Tai oikeastaan en ole varma, onko tämä Viikin kirjasto, mutta julkinen tila. Kai.
Kiitos!
Valtteri
Sain eilen yöllä tämän idean ja tulit heti mieleen. Oli pari muutakin nimeä ja sen vuoksi, että sinä ja nämä pari muuta sankaria olette hyviä kirjoittamaan.
Kiva kuulla, että olen tullut yöllä mieleesi.
Valtteri
Ja kun olen paljon kuunnellut podcasteja, niissä vieraina on aina jotain superheroja. Olen pitkään miettinyt jotain tapaa, millä lähestyä tavantallaajaa. Tämä on hyvä tekosyy!
Totta. Varsin hyvä tekosyy. Ja tämä on minulle hyvä tekosyy istahtaa kirjoittamaan.
Hyvä idea tämä!
Valtteri
On! Ja sitten tämä voisi olla hyvä tapa tutustua ihmisiin.
Enhän mäkään oikeasti tiedä mitä sinä teet esimerkiksi työksesi. Tai elääksesi.
Tässä sisältömuodossa ei tarvitse perehtyä vieraaseen ennakkoon.
Niin. En minäkään tiedä, mitä sinä teet. Tiedän, missä toimit. Mutta mitä teet, on minulle myös jäänyt hämärän peittoon.
Eli en ole aktiivisesti edes yrittänyt ottaa selvää.
Valtteri
Se on monelle mysteeri, mutta meitähän aina mitataan sillä, mitä näkyvää saamme aikaseksi.
Käytännössä teen markkinointia. Kirjoittaminen on yksi tapa toteuttaa sitä, kun puhutaan sisältömarkkinoinnista.
Tuo oli jo selventävä.
Valtteri
Mitä sinä teet?
Tiesin, että kirjoitat ja saat siitä elannon. Eli melko hyvät perustiedot oli 
Valtteri
Tai miksi olet siellä missä olet nyt?
Minä teen töitä työkyvyn parissa. Johdan yritystä, joka tuottaa uusia palveluinnovaatiota sinne, missä työkyky on mennyt, uhkaa mennä tai halutaan välttää, ettei se mene.
Valtteri
Okei!
Miten olet tuohon päätynyt? Oletko valmistunut työkykyiseksi?
Voisi kuvitella, että kirjoittaminen on sinulle työsi puolesta myös pakollinen paha.
Hieno kysymys. Olin vuodesta 2004 alkaen Baronalla töissä. Silloin perehdyin syvällisesti siihen, miksi suomalainen työvoima on kallista (kansainvälisessä vertailussa).
Valtteri
Pakko laittaa sinun nimi Googleen ja vähän katsoa teidän kotisivuja tms.
Uppouduin kaikkiin työn hintaan vaikuttaviin tekijöihin ja siitä jäi sitten intohimo työkyvyttömyyteen ja hups, yli 10 vuotta onkin mennyt niissä talkoissa.
Valtteri
Olet kuitenkin sen verran onnistunut, että et ole itse mennyt työkyvyttömäksi. Kuulostaa aika merkittävältä työltä. Vai onko se sitä?
En ole valmistunut tähän työhön, muuten toki työkykyiseksi. Olen teologian maisteri, pääaineena kirkkohistoria. Siitä on aika pitkä matka esimerkiksi tapaturmavammautuneiden työhönpaluu- ja kuntoutusprosessin suunnitteluun.
Koen tosi usein merkityksellisyyden kokemuksia. Tiedän, miksi aamulla lähden töihin.
Valtteri
Joo muistelinkin, että sinulla on jotain sellaista taustaa!
Kirjoittaminen on tosi iso osa tätä työtä. Pelkästään erilaisia raportteja täytyy kirjoittaa satoja sivuja vuodessa. Ehkä tuhansia. Niiden tyylilaji tosin ei voi olla itseironia tai pakina.
Valtteri
Olen itse ollut sellainen oman elämän diakonissa, mutta kyllä joku auttamisen vietti täälläkin on. Varsinkin niinä hetkinä kun on energiaa myös muille jaettavaksi.
Usein auttaminen mielletään rahan tai muun resurssin antamiseksi.
Minulla on iso onni olla työssä, jossa voi auttaa ja samalla tienata siitä palkka.
Valtteri
Totta! Sellainen arjen lähetysapu unohtuu.
Luulen että moni duuni on sellaista, jos vain katsoo oikein.
Valtteri
Kyllä! Klassista asiakkaan auttamista. Pitää vaan löytää tuo sama merkityksellisyyden kokemus myös muilta aloilta. Sehän löytyy kun oikein syvällisesti alkaa tarkastelemaan.
Ketä itse autat?
Valtteri
Autan työlläni Baronan myyjiä ja henkilöstökonsultteja saamaan sekä asiakkaita, että työntekijöitä. Ja sitten autan työnhakijoita löytämään heille sopivia työpaikkoja, mitä Barona pystyy tarvitsemaan.
*tarjoamaan
Eli olet ns. sisäinen diakoni ja autat muita tulemaan paremmaksi.
Valtteri
No joo, ehkä sen voisi niinkin sanoa. Olen luonteeltani sellainen, että haluan, että ympärillä olevilla ihmisillä on mukavaa.
Jalo positio. Teet pienistä suuria!
Valtteri
Se taitaa tulla äitini suvusta…
Mutta toinen puoli on sitten kärsimättömyys ja itsekkyys. Niitäkin ”taitoja” minulla joskus piisaa.
Eikö tämä auttamisen ja empatian itsekäs perussyy ollut joskus apostoli Sarasvuonkin teemana?
Muistelisin kuunnelleeni.
Valtteri
Kyllä. Sen profeetan vakiokalustoon kuuluvat nämä teemat. Tykkään myös kuunnella niitä!
Olen huomannut, että altruistin on vaikea hyväksyä toisia auttajia samalla tontilla.
Valtteri
Hui, en tiedä mitä tuo termi tarkoittaa.
Palatakseni kuitenkin vielä siihen sinun kirjoittamiseen, onko itseironia ja pakina tasapainottelua raskaiden raporttien maailmassa?
Mutta tuo näkökulma siihen, että auttaa toisia voimaan paremmin, on ihan sika tärkeä. Se
Sori karkasi
Valtteri
Välillä näppäimet lähtevät viemään!
Palaan kohta tuohon edelliseen kysymykseen, mutta jatkan pari sanaa vielä tuosta toisen auttamisesta.
Valtteri
Jatka.
Tuntuu olevan sinulle kirkkohistoriaakin tärkeämpi asia.
HAH! Olen huomannut työssäni, että sellaiset ihmiset, jotka saavat konkreettista aikaiseksi, eivät sairastu työperäiseen uupumukseen herkästi. Muurari näkee työnsä tulokset samana päivänä.
Valtteri
Tuo on varmasti todella totta!
Asiantuntijatyössä, jossa ei ole konkreettisia tuotoksia niin paljon, täytyy merkityksellisyys löytää rivien välistä ja tunnelmista ja fiiliksistä jne.
Valtteri
Kyllähän tämä työuupumus on tietotyöläisten sairaus. Kädentekijöillä saattaa olla enempi fyysisiä vaivoja.
Siitä täytyy löytää toisia merkityksiä, kuten auttaminen, maailman parantaminen tai ilo. Sillä välttää uupumisen.
Valtteri
Vinha pointti. Itse olen hajauttanut tuota merkitystä koskemaan niin työelämää, harrastuksia tai vapaa-aikaa. Esimerkiksi tämä blogcast tuo minulle merkitystä. Kun aihioita on monia, ei haittaa välillä vaikka joku liekki sammuu.
Jaan tuon todella!
Mulle on vuosien aikana tullut merkitykselliseksi se, että voisi olla suunnilleen sama jäbä kaikilla elämän osa-alueilla. Se onnistuu vain siten, että kaikilla osa-alueilla voi toimia tasapainoisesti arvojen, fiiliksen ja asenteideni kanssa.
Valtteri
Vau!
Ja saattaa muuten olla henkisestä helpompaa. Ei tarvitse vetää eri kuoritakkia päälle eri tilanteissa.
*henkisesti
Tuohon olen kyllä itsekin panostanut paljon. Onko se sitä peräänkuulutettua aitoutta, mitä tässä ajassa nyt korostetaan?
Niin on. Kirjoittaminen on osa tätä prosessia. En ole kovin ilkeä ihminen. Haluan kuitenkin ottaa kantaa erilaisiin asioihin. Siksi minulle on esim. helpointa se, että käsittelen asioita itsekritiikin / itseironian / oman elämän pakinoiden kautta. Ei tarvitse moittia muita, kun voi moittia itseään. Siinä on se etu, että joku saattaa löytää rivien välistä itsensä ja oman tarinansa ilman, että minun pitää sormella osoittaa.
Valtteri
Mitä ihmettä? Tuntuu, että puhut minun suulla.
Luulen että ollaan melko samaa sukupolvea?
Valtteri
Olen miettinyt tuota samaa, että kritiikkiä tekisi mieli välillä jakaa (esimerkiksi politiikkaan liittyen), mutta toistaiseksi olen pitänyt suuni supussa.
Ollaan kyllä, mutta taidat olla 80-luvun janan enempi alkupäästä. Minä olen 1989.
1984
Valtteri
Sellainen skedemerkki on kuin http://fire1984.com/
Olin kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa Espoossa 8 vuotta. En pystynyt jakamaan / liittymään siihen demokratian perusasiaan, että puolueet rakentavat ristiriitoja keskenään korostaakseen omaa asiaa. Luulen, että tähän on kyllästynyt moni muukin sukupolvemme lapsonen.
Valtteri
Mutta yhdyn sinun itseironiaan myös siten, että omakin sisällöntuotanto perustuu juuri siihen. Ylipäätänsä arjen dokumentointiin.
Pitäskö alkaa skeittaa?
Valtteri
Kannattaa. Minähän taas jatkoin sitä. Kesäksi kovat suunnitelmat säilyttää taso!
Opettelin kirjoittamisen tuossa ristiriitaisessa maailmassa. Se oli tuo politiikkapointti. En keksinyt muuta tapaa kuin puhua itsestäni, kun ahdisti se keinotekoinen kiukuttelu ja riitely.
Skeittaamalla päätyisin omaksi työkykyasiakkaaksi.
Valtteri
Tuosta puolueiden välisistä kiistelyistä oli kuitenkin yksi hyvä perustelu Anna Kontulan kirjassa, sillä siinä sanottiin se, että kinastelu tuo kuitenkin esiin demokratian kaikki muodot. Eli tulee kuuluksi kaikki mahdolliset mielipiteet ja siksi konflikti kuuluu politiikkaan.
Mutta varmasti siinä taustalla kuitenkin vaikuttaa myös taistelu vallasta.
Samaa mieltä. Konflikti on politiikan polttoaine. Mutta asioiden hoitaminen vaatisi sitä, että parhaat argumentit voittavat. Näin ei useinkaan ole ja se tietyn luontoisia tallaajia panee ärsyttämään.
Valtteri
Joo ja tuossa olisikin oiva taito luottaa enemmistöön ja unohtaa omat aikeet. Politiikassa voisi luvan kanssa kääntää takkia.
Parhailla argumenteilla ei tosin saa valtaa vaan valtaan johtaa tunne / kokemus / fiilis. Tuossa maailmassa.
Valtteri
Kyllä.
Miten me ollaankin niin tunnepelaajia?
Mutta joku pointti siinä silti on, koska lopulta demokraattisessa päätöksenteossa syntyy tukuttain siedettävän hyviä päätöksiä (kun massa vaan päättää jotain), eikä juuri koskaan massan päätöksenteosta putkahda järjettömyyksiä.
Siis meikäläisissä olosuhteissa Suomessa.
Eli pidetään tää nykyinen systeemi silti vaikka se onkin vaan semi ok
Valtteri
Juuri näin. Joku juttu sekin on, että jos valtaa aletaan keskittämään, ei siitä hyvä seuraa.
Mitä siitä tulisi, jos vain minun ja sinun pitäisi sopia asioista?
Ei, kohta kaikki olis tällaisia tunnesoutajia ja sitte itkettäis ja vedettäs fiiliksellä budjetit
Valtteri
Varmasti hyvä keskustelu.
Kirjoitatko muuten koskaan statuksia tai juttuja puhelimella? Vai aina tietokoneella?
Kirjoitan aina puhelimella. Tää on tosi outoa kirjoittaa läppärillä.
Valtteri
SAMA!
Toki siis työssä kirjoittaa tietokoneella, mutta kyllä se on vapaa-ajalla puhelinorientoitunutta.
Joskus sanelen muistioon jotain, jos tulee liikenteessä mieleen, mutta aina kirjoitan ekaks puhelimen muistioon ja sitten siirrään FB:n mobiiliin.
Sama!
Valtteri
Tuleeko käytettyä tätä FB-messengeriä omien juttujen säilyttämiseen? Itse itselleen keskustellen?
Muisto sieltä, muisto täältä.
Ei enää juuri koskaan. Aikaisemmin joskus tuli tehtyä!
Valtteri
Korvaavaa tekniikkaa löydetty.
Nykyään käytään puhelimen muistiota lähes kaikkeen. Siellä se on, oman elämän päiväkirja.
Joskus repeilee, kun löytää vuoden takaa jonkun täysin järjettömän lauseen.
Valtteri
Onko sinulla blogia tai vastaavaa? Tai siis koitan sanoa, että onko oma FB:si ainoa kanava, missä tuottamaasi tekstiä pääsee lukemaan?
Ei mitään kontekstia, ei mitään järkeä. Tunnemuisto siitä, että se nauratti silloin, mutta ei mitään käsitystä, miksi.
Valtteri
Joo. Kirjoitan vain FB:iin.
Valtteri
FBI:iin blogiin
Oon enemmän kuin usein miettinyt muita julkaisukanavia, mutta jotenkin jäänyt. Tuntuu työläältä alkaa houkutella yleisö toiseen formaattiin, vaikka tietää, että sitä voisi saada lisää toisessa formaatissa.
Valtteri
Tuo on kyllä totta. Kyllä minäkin jaksoin sinua seurata FB:seen asti.
Tosin tässä maailmassa on se, että aina pitää kelata, jaanko julkisena, yksityisenä, kohdenettuna jne.Blogi ois silleen siistimpi, että sinne menis kaikki julkinen .
Valtteri
No sekin vielä! Omat jaottelut ovat nimenomaan sitä, että pysyy itse ajantasalla.
Mitä tavoittelet kirjoittamisella?
Valtteri
Eilen juuri tuunasin blogin juhlakuntoon ja Instagram pysyy edelleen suljettuna. Pitää siis vähän miettiä kanavakohtaisia asioita.
Muuta kuin että hoidat työsi?
Valtteri
Hmmm, en oikeastaan tiedä. Tiedän vain sen, että se on ajasta ja paikasta riippumatonta ja se on minulle oiva tapa jäsentää ajatuksia.
Kai siellä taustalla on joku vaikuttamisen tai auttamisen halu.
Tunnustus: kävin juuri tässä samalla ekaa kertaa (!) sun blogissa.
Valtteri
Kiitos! Pitää mennä heti analytiikkaan katsomaan hiilijalanjälkeäsi.
Tuo on hyvinkin riittävä syy kirjoittaa.
Joo, etsi sieltä kävijätiedoista 42 numerolla oleva nahkakenkä. Ruskea.
Valtteri
Tiesitkö muuten, että vuonna 2007 olin rakennusapumiehenä siinä Viikin navetassa.
Nuo sinun kengät haisevat vähän lehmänkakalle.
Näyttää vesikatto vuotavan.
Valtteri
Laita kengät alle!
Mulla tulee täällä kirjastossa vakava himo alkaa segmentoida näitä kävijöitä. Se on vielä tekemättä.Valtteri
Hah! Siellä riittää kun kerran huutaa.
Se on suomalainen niskankääntötemppu.
Ehkä parasta kirjoittamisen inspiraatiota istahtaa julkiseen tilaan ja alkaa kehittää tarinoita ohikulkijoista.
Valtteri
Sinun vahvuus on kyllä noissa analyyseissa!
Tällä blogcast-konseptilla haluaisin vähän viedä omaakin touhua sinne päin.
Luottaa flowhun ja antaa palaa spontaanisti.
Tämä vaikuttaa aika hyvältä!
Valtteri
Tämä on mieletön, mutta aika meinaa loppua. Tässä on puoli tuntia hurahtanut.
Vaatii molemmilta osapuolilta sekä kirjoittamisen taitoa, mutta ehkä eniten kirjoittamisen nopeuden taitoa.
Se kannattaa huomioida, kun pohdit seuraavaa vierasta.
Valtteri
Se oli yksi oppi minkä huomasin jo tekstin alussa.
Tässä ei saa kauaa aikaa odotella vastauksia tai kysymyksiä.
Mikään ei ole niin ärsyttävää kun katsoa noita sun kolmea pistettä kun ne pomppii, eikä mitään kuitenkaan tule luettavaksi
Valtteri
Samat sanat bro.
Tulee sellainen fiilis, että sillä ei ole mitään sanottavaa ja yrittää kehittää jotain viisasta.
Valtteri
Onneksi tässä ei näy kun kaveri pyyhkii.
Ootko vessassa?
Valtteri
Pitäisi mennä!
Anna mennä.
Valtteri
Mutta Mikko, nyt lopetetaan ja annetaan yleisön päättää halutaanko sinut vielä vieraaksi.
Kiitos! Palataan.
Valtteri
Kiitos tästä ja alan pohtimaan, miten saan tämän omaan blogiini.
Valtteri
Mukavaa työviikkoa ja eritoten reipasta työkykyisyyttä!
Kiitos samoin! Auttamisen iloa!
