Suomen Rullalautaliiton Yhdistyspäivät Tampereella

Suomen Rullalautaliiton Yhdistyspäivät Tampereella

Syksyn saapuessa skeittareilla on aikaa istahtaa alas miettimään uuden talven kuvioita. En ollut aiemmin päässyt osallistumaan Suomen Rullalautaliiton Yhdistyspäiville, mutta nyt päätin raivata kalenterista tilaa ja suunnata nokan kohti Tamperetta. Palo skeittaukseen sykkii edelleen.

Rullalautaliiton toiminnanjohtaja Anssi Paukkunen avasi tilaisuuden kertomalla liiton historiasta ja nykytoiminnasta. Hän itse oli työskennellyt vuodesta 2006 saakka toiminnanjohtajana ja tunsi liiton toiminnan. Anssin ja kumppaneiden kutsumana, paikalle oli saapunut aktiiveja aivan Rovaniemeltä saakka. Suomessa nimittäin toimii yhteensä 40 paikallista lajiliittoa.

Anssin mukaan rullalautailuliiton tahtona on laajentaa toimintaa kattojärjestöksi, joka hyödyttäisi vielä paremmin koko Suomen skeittiskeneä. Kun yksittäisen kaupungin aktiivit ja kaupungin päättäjät oppivat tuntemaan paremmin toisensa, tuloksia syntyy. Uudet betoniparkit ympäri Suomen ovat hyvä esimerkki liiton vaikutuksesta Suomeen. Tai Tampereelle syntynyt Kenneli diy.

Me halutaan saada skeittaaminen kouluihin.

Liiton puheenvuorossa pohdittiin uusia keinoja paikallisen toiminnan rahoitukseen sekä uusien nuorten saamiseen mukaan. Keskustelussa ajateltiin kuin mitä tahansa muuta urheiluseuraa ja keinot kohdistuivat julkisen rahan lisäksi myös yksityiselle puolelle. Miten me skeittarit tuottaisimme lisäarvoa muillekin kuin meille itsellemme?

Päivän ohjelma oli seuraavanlainen

Anssi Paukkunen ja Samu Karvonen, Suomen rullalautaliitto – Suomen rullalautaliiton uusi suunta

Marko Harmaala ja Antti Lampinen, KURU ry – Kuopion skeittihalli nuorisopuolen projektina

Jyrki Pyörnilä, Oulun rullalautailijat ry – Hiukkavaaran hallin pyörittäminen yhdistyksen voimin

Anssi Paukkunen ja Samu Karvonen, Suomen rullalautaliitto – Yhdistystoiminnan hyödyt, arki ja rahoitus.

Mikko Kyrönviita, Tampereen yliopisto – Skeittaus ja kaupunki

Teemu Grönlund, Pirkanmaan kaarikoirat – ”Kaarikoiran purema”

Valtteri Karjula, Raahen rullalautailijat – toiminta team leaderina

Teemu Grönlund – Skeittaus, yhteisöllisyys & kaupunki

Ensimmäisessä kutsupuheenvuorossa oli paikallinen skeittivaikuttaja Teemu Grönlund. Tapasin Teemun tänään ensimmäisen kerran ja sanoin sen hänellekin ääneen, että hän teki vaikutuksen minuun a) sen vuoksi, mitä Tampereella on skeittauksen eteen tehty ja b) kuunnellessani aikoinaan tämän podcastin.

Pirkanmaan Kaarikoirissa eli Tampereen paikallisessa yhdistyksessä on tajuttu hyödyntää tiimin moninaisuus ja laji-aktiivien osaaminen. Jokainen työskentelee omilla vahvuuksilla ja yleisesti ottaen on tiedostettu touhuun tarvittavan muitakin kuin skeittareita. Yhteistyö TE-toimiston kanssa on edesauttanut ihmisten työllistymistä palkkasuhteeseen ja näin ollen resurssit on suunnattu mm. uusien betoniparkkien rakentamiseen.

Meillä on tiivis yhteistyö Tampereen kaupungin ja sen päättäjien kanssa.

Teemu kertoi yleisölle Tampereen tavasta toimia, missä skeittaus ei ole vain parkkien rakentamista vaan samaan aikaan paljon muutakin; skeittikoulun pitämistä, liikunnan ja kulttuurin edistämistä, syrjäytymisen ennaltaehkäisyä ja ylipäätänsä nuorisotyön edistämistä. Tänä päivänä kaupungit haluavat panostaa samoihin asioihin ja skeittaus pystyykin tarjoamaan moniin kaupungin ja kaupunkilaisten ongelmiin lääkkeitä.

Tampereen Hiedanrannassa on uusi tekemisen malli: Kaupunkilaiset ja yhteisöt itse luovat uutta toimintaa ja sitä kautta uusia palveluja ja työpaikkoja.

Teemun ja Tampereen skeittiskene toimi oivana esimerkkinä kaikille skeittareille ja muillekin yhdistyksille Suomessa. Teemun puheista päätellen luulen, että heidän tekemät asiat eivät jää tähän, vaan tulemme näkemään jatkossakin taistelua ja toteutuksia skeittipaikkojen ja koko lajin puolesta.

Mikko Kyrönviita – skeittaus ja kaupunki

Teemun jälkeen puhui toinen tamperelainen, Mikko Kyrönviita. Mikko työskentelee Tampereen Yliopistossa ”Ketterä kaupunki”-hankkeessa. Hän alusti puheenvuoroansa kertomalla, että kaupunkien päättäjien keskuuteen on uinut DIY-urbanismi, muuallakin kuin skeittauksen kautta. Se tarkoittaa käsitteenä ”anti-ammattilaisuutta” tai harrastajalähtöistä lähestymistapaa ja sen voidaan nähdä olevan ratkaisu moniin tulevaisuuden harrastajatarpeisiin tai suoraan parempaan kaupunkitilan käyttöön. Tällä hetkellä Mikko tutkii väitöskirjassaan mm. kysymyksiä:

  • Miten skeittaus on politisoinut kaupunkitilan käyttöä, ja millaisia uusia poliittisia käytäntöjä skeittarit ovat luoneet?
  • Millaista kaupunkitilaa omaehtoinen DIY-toiminta luo?
  • Miten skeittareiden omaehtoisen toiminnan ja hallinnon välinen yhteistyö jäsentyy?
  • Miten skeittausta ja DIY-skeittiparkkeja käytetään kaupunkikehittämisessä ja brändäyksessä?

Monet nykyiset skeittipaikat ja toiminta pätevät kaupunkien tulevaisuuden visioihin ja strategioihin. Skeittarit voisivat enemmän käyttää argumentteja näihin nojautuen. Omasta mielestäni meidän on kuitenkin tehtävä arvovalinta, käytämmekö tämän hyväksemme vai otammeko ohjat vielä enemmän omiin käsiin ja suuntautuisimme enemmän esimerkiksi yksityiselle puolelle ja sieltä kautta tulevaan rahoitukseen?

Tampereella DIY-urbarnismi ja esimerkiksi se, mitä sinne saadut skeittihallit ja tilat ovat tehneet, toimivat sosiaalisena innovaationa, jotka ovat täysin kaupunkilaisten tuottamia ratkaisuja.  Toiminta on kaikille avointa ja vastaa paikallisten ihmisten ja yhteisöjen tarpeisiin.

Kuopiosta kajahtaa

Kuopion rullalautailijat ry:n puolelta Antti Lampinen kertoi porukalle Kuopion tavasta hoitaa skeittihalleja ja muuta skeittitoimintaa. Kuopio on tullut kuuluisaksi pitkäkestoisesta ja systemaattisesta hallitoiminnasta sekä todella myönteisestä asenteesta skeittareita kohtaan. Kuopion kaupunki on mieltänyt skeittaajat kuuluvan aina nuorisotyön alle. Jopa jo talvena -87-88 Kuopiossa skeitattiin täyttä häkää.

Kuopiossa on ollut aktiivisia toimijoita molemmin puolin.

Kelloniemen skeittihallissa työskentelee tällä hetkellä täysipäiväinen halli-valvoja eli sheriffi, joka on itsekin skeittari. Monien kokeilujen jälkeen päädyttiin siihen, että oppisopimuskoulutuksen kautta saatiin hallille nuoriso-ohjaaja, jonka työpaikkana  toimi ainoastaan skeittihalli. Painoin heti mieleeni Kuopion mallin, sillä voisimme toteuttaa saman Raahessa.

Kustannukset kaupungille noin 100 000€/vuosi
– vuokrat ja palkat 85 000€
– peruskorjaus ja kunnostus 20 000€
Hallin käyttöaste
– auki 7kk vuodessa (loka-huhtikuu)
– 6 päivänä viikossa (36h/vko)
– kertamaksu 3,50€, kausikortti 41,50€
– käyntejä 6000
– ikäjakauma 4-45v
– selkeästi suurin ikäryhmä 12-20v

Hakki on nuoriso-ohjaana uskottava ja esikuva nuorille niin skeittauksellisesti kuin muillakin osa-alueilla.

Antti kertoi puheensa lopussa lisää skeittareiden ja kaupungin lämpimistä suhteista. Keväällä 2019 Kuopioon tullaan saadaan ”olympia”-tason parkki, jonka budjetti tulee olemaan 900 000€. Ei voi muuta sano kuin kyllä Kuopiossa osataan!

Legendaarinen Hiukkavaara

18-vuotta vanha Oulun skeittihalli oli itsellenikin tuttu paikka. 2000-luvun alussa meillä Raahessa ei ollut omaa skeittihallia, joten käyntiä tuli skeittaamisen perässä Pyhäjoelle ja Ouluun. Suorakirjeen ja adressin avulla Ouluun saatiin ensimmäinen halli Hiukkavaaran lakkautetun kasarmin liikuntasalissa.

2000-luvun alun kova hype. Saatiin viikossa 220 jäsentä, joista 186 oli ala-ikäisiä.

Oulussa kasataan vuokra kasaan yhdistyksen jäsenmaksuilla ja kävijämaksuilla. Oulun kaupungin liikuntatoimi tukee osittain toimintaa ja pullopanteista saadaan täydennystä. Silti Oulua tuntui riivaavan sama ongelma kuin Raahessa. Sponsorointi oli olematonta ja vastuun ottajat vähissä. Vertailun vuoksi Tampereen kaupunki tukee erästä skeittihallitoimintaa 56 000€ vuodessa ja Oulu rapiat 2000€.

Meidän Pohjois-Suomessa pitää lyödä hynttyyt yhteen. Tampere, Kuopio, Turku ja Helsinki pärjäävät kyllä.

Tapahtuman anti

Yhdistyspäivien tarkoituksena oli jakaa parhaimpia oppeja skeittauksen saralla.  Ainakin omasta puolesta yllätyin, kuinka konkreettisia neuvonantoja ja tsemppejä jaettiin toisille. Yhteisöllisyys ja päivän aikana tapahtuneet asiat olivat todella lämminhenkisiä ja myönteisiä. Tänä päivänä skeittaus nauttii niin suurta suosiota mediassa ja muualla, että nyt on meidän skeittareiden aika toimia.

Kiitos Taksalle kutsusta päiville, Suomen rullalautaliitolle organisoinnista ja kaikille kenen kanssa sai päivän aikana jutustella ja tutustua. Jatketaan työtä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Up Next:

Suomessakin on hienoja paikkoja

Suomessakin on hienoja paikkoja