Paine on sitä mitä tunnet, kun et tiedä mitä teet

Paine on sitä mitä tunnet, kun et tiedä mitä teet

Työelämällä on valtavasti opittavaa urheilumaailmasta. Urheilun puolella osataan rakentaa todella yhtenäiset tiimit, mutta miten tämä sama tehdään työelämässä? Tunnettu lentopallovalmentaja Lauri A. Hakala saapui vieraaksemme Baronan Asiakaspalveluratkaisuiden webinaariin antamaan parhaat urheilun valmentamisen teesit työelämän käyttöön. Isäntä toimi kollegani Janne Heikkilä.

Lauri A. Hakala on valmentanut 15 vuotta päätoimisesti lentopalloa kahdeksassa eri maassa. Hän on ollut niin pää – kuin apuvalmentajana ja sitten toki pelaajana. Kun työelämän ja urheilun yhtäläisyyksistä puhutaan, hyvä johtaminen on sellaista mikä on linjassa ihmisen biologian kanssa. Ihminen on elänyt luonnossa pienissä laumoissa, joita on ohjannut kaksi draivia:

1) Yhteistyö, missä ryhmän etu liittyy omaan selviytymiseen
2) Oman edun tavoittelu, jolloin jokainen pysyy ryhmässä ja pyrkii nostamaan statusta siinä

Johtamisessa on kyse yhdessä tekemisestä. Johtajan pitää ymmärtää ihmisen intressi itsekkyyteen.

Mikä johtamisessa on haastavaa?

Vaikka olisit esimies paperilla, meillä on vaikeuksia sanoa ihmisille ”ei” tai ”kyllä”. Johtaminen on käytännössä paljon vaikeampaa kuin paperilla, sillä kohtaamisen merkitys korostuu. Kaaoksesta ei tule järjestystä ilman, ettei ole luoda rutiineja ja mekanismeja. Urheilun esimerkkinä käyköön Laurin oma esimerkki, että hän seuraa sitä, että on muistanut puhua jokaiselle tiimin jäsenelle.

Urheilussa Lauri oppinut yhden rutiinin, kättelyn, merkityksen. Silloin toiminnan pitää olla tietoista ja samalla aitoa. Kättelyssä kyse on silmiin katsomisesta ja läsnäolosta. Joukkuelajeissa perusjutut luovat yhtenäisyyttä ja lisäävät toisten jäsenten huomioimista. Ihmiset monitoroivat jatkuvasti missä muiden huomio on. Työelämässä tiedämme, missä johtajan huomio on ja tarkastelemme sitä alati.

Vuorovaikutuksen tärkeys

Pieni lapsi peilaa kokoajan itseään isän ja äidin kasvoilta. Me näemme toiset ihmiset peileinä. Jos pieni lapsi itkee ja vanhemmat ovat kauhuissaan, hän tuntee olevansa olento, joka aiheuttaa hätää. Tällöin lapsenkasvatuksessa ja johtamisessa on se sama, että molemmissa tehtävänä on luoda turvaa ympärilleen.

Kun kysyt ihmisiltä ja annat ajattoman pienen hetken. Pitkässä juoksussa nämä samat ihmiset myös kertovat, jos joku on vialla.

On vaikeaa johtaa ilman vuorovaikutusta. Tilanteet voivat turhaan eskaloitua tai ruuvia kiristetään väärästä kohdasta. Lauri kertoi esimerkkinä omasta pelaajastaan, joka saattoi pelata alle oman tasonsa. Huutamisen sijaan Lauri on kuitenkin muistanut kysyä pelaajaltaan, mitä pelaajalle oikeasti kuuluu? Mikä aiheuttaa alle oman tason pelaamisen?

Ihmistuntemus

Ihmisen persoonallisuutta pystytään mittaamaan tietyillä mittareilla, mutta meillä on paljon joustavuutta persoonallisuutemme sisällä. Valmentamisessa ja johtamisessa pitää kyetä ajattelemaan yksilöllisesti, mutta taustalla on kuitenkin tietyt ihmisen perustarpeet ja käyttäytymismallit.

Jos ihmiset jakaa janalle, toisessa ääripäässä on ihmisiä, jotka ovat herkkiä tiimipelaajia ja toisessa ääripäässä yksilöllisiä ja kilpailuhenkisiä kavereita. Tällöin tiimissä pitää olla molempia. Valmentajana ei myöskään pysty tekemään mitään päätelmiä esimerkiksi sukupuolen perusteella. Kaikki täytyy oppia tuntemaan, lähtökohdista riippumatta.

Urheilijana eletään nykyistä kautta, mutta taustalla siintää seuraava vuosi.

Miten uusi tiimi otetaan haltuun?

Tosi monesti lähdetään johtamaan uutta tiimiä asialähtöisesti. Johtajalla on tällöin agenda, mikä on tullut ylhäältä päin. Koska työ on iso osa identiteettiä, johtajan ensimmäinen tehtävä on tunnistaa tiimin arvot ja yhteiset asiat.

Alaiset mittaavat johtajassa kahta asiaa, ensin välittääkö johtaja ja toisekseen onko hän pätevä. Voittamaton kombo on se, että johtaja tulee uuteen tiimiin kysyen ja selvittäen, ja vasta sen jälkeen alkaa laittamaan omaa pätevyyttä (lue asiaa) pöydälle.

Kun juttelet oman tiimin kanssa, saat selville käytössä olevat toimintatavat. Johtajan täytyy pystyä olemaan haavoittuva.

Jos johtaja pystyy päästämään alaiset lähelleen ja olemaan haavoittuvainen, ihmiset alkavat kertoa hänelle asioita. Ihmisiä ei kiinnosta kuinka paljon sinä tiedät, elleivät he tunne, että välität heistä. Paras tapa on tutustua tiimiin rauhassa, mutta jos on hetki, ettei ole aikaa, täytyy keskittyä niihin asioihin, mistä saadaan eniten tuloksia.

Normaalissa elämässä ei kuitenkaan ”ikinä” ole niin kiire, etteikö kerkeäisi tutustua.

Paineet ovat kovat – kaikkialla

Urheilussa asetetaan kovia tavoitteita. Sama trendi on suuntautunut työelämään. Paineen keskellä on tärkeä ymmärtää, että vaikka koet painetta, se ei tarkoita sitä, ettet tule suoriutumaan. Kolmasosa paineensietokyvystä on synnynnäistä ja loppua osaa kykenet kehittämään. Yksilön kasvu koostuu riittävästä kaaoksesta, minne yksilö luo järjestystä, joka kasvattaa tuloksia ja aiheuttaa ihmiselle kasvua.

Voi olla hyvä strategia pudottaa ihminen suoraan syvään päähän. Tässä on kuitenkin riskinsä, ja siksi ”pudottajan” täytyy tuntea ”pudotettavat”.

Jos urheilussa sinulle huudetaan joka kerta kun teet virheen, et opi siihen, että muu porukka kantaa sinua virheenkin sattuessa. Se miten johtaja reagoi virheen tekemiseen, vaikuttaa oleellisesti turvallisuuden tunteeseen sekä ryhmässä että yksilössä.

Kuinka saat kokeneen työntekijän oppimaan uutta?

Urheilumaailma on sikäli raadollinen, ettei se katso ”hyvällä” ihmisiä, jotka eivät ole automaattisesti valmiita oppimaan uutta. Urheilussa ei ole aikaa motivoida ihmisiä tekemään asioita, joista he itse kuitenkin hyötyisivät. Työelämässäkin meidän täytyy uskaltaa tunnustaa tosiasiat; Ihminen ei ole pelkästään yksilö vaan aina osa kokonaisuutta.

Johtaminen on yksilön oman intressin sovittamista tiimin yhteiseen tavoitteeseen.

Motivointi urheilussa ei ole ”näkyvää” vaan ympäristöä muokataan motivoivaksi. Työelämässä pätee tämä sama laki, sillä monet ihmisongelmista ovatkin ympäristöongelmia. Siksi ongelmatapauksissa kannattaa keskittyä löytämään ne pienet asiat, jotka tuovat yksilöä lähemmäksi isoa kokonaisuutta.

Lopuksi Laurin teesit

  1. Puhu totta
  2. Ole läsnä ja kuuntele
  3. Luo turvaa
  4. Janoa palautetta
  5. Etsi faktat

Jos puhut totta, oma pää pysyy selvänä ja sinulla on vähemmän muistettavaa. Toden puhuminen lisää turvallisuuden tunnetta ja totuus tekee vapaaksi.

Kiitos Jannelle ja Laurille tästä mieleenpainuvasta elämyksestä Tukholmassa! Webinaaritallenteen voit ladata täältä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Up Next:

Mitä työnhakijat arvostavat uudessa työpaikassa?

Mitä työnhakijat arvostavat uudessa työpaikassa?