Mitä työnhakijat arvostavat uudessa työpaikassa?

Mitä työnhakijat arvostavat uudessa työpaikassa?

Pääsin maanantain päätteeksi osallistumaan Sanoman ja Oikotien ylläpitämään palaveriin hakijaviestinnästä ja työnantajamielikuvasta. Tapaamisen aiheena oli läpikäydä pikakelauksella tuhannelle suomalaiselle ihmiselle tehdyn tutkimuksen pääpointit (tasaisesti ikä, toimialat ja asuinpaikat). Tutkittavasta joukosta aktiivisesti työssä olevia 50%, opiskelijoita 12%, työttömiä 25%.

Työnhakijat jakautuvat joko passiivisiin ja aktiivisiin työnhakijoihin. Passiivinen työnhaku lisääntyy, koska yksittäiset ihmiset ovat ryhtyneet työnhaussa hyödyntämään haku-vahteja, kohdentamista ja targetointia. Kun yleisesti ottaen puhutaan siitä, mitä työnhakijat odottavat työnantajamielikuvasta, Robin nosti esiin muistettavan nelikon ”Tunne – Tarina – Todellisuus – Tiimi”.

  1. Tarinat ja tarinoita vahvistavat elementit, visuaalisuus – esim. videot
  2. Totuudenmukaisuus, aitous, kiinnostavuus – esim. työntekijät kertovat yrityksen arjesta
  3. Selkeä kuva työstä/työtehtävistä ja työn sisällöstä
  4. Yrityksen arvomaailma ja toimintatavat – esim. vastuullisuus, yhteisöllisyys, työntekijöistä välittäminen, hyväntekeväisyys

Henkilökohtaisten avustajien työpaikkailmoitukset ovat parhaiten tehtyjä aitouden ja panostamisen vuoksi. Niistä voisi ottaa oppia muutkin!

Suomalaisten yritysten kouluarvosana työnhakijakokemuksesta ja työnhakuun liittyvästä viestinnästä oli 7,02. Paras keskiarvo (7,43) löytyi pankki, vakuutus ja rahoitus aloilta. Keskiarvon jälkeen meitä kiinnosti, millä työnantajilla on ollut esimerkiksi mieleenpainuvaa työnantajakuvaan liittyvää viestintää?

Mitkä asiat työnantajassa ensisijaisesti kiinnostavat?

Tutkimuksessa annettiin kaksi erilaista mahdollisuutta listata asioita, mitkä ensisijaisesti kiinnostivat työnantajassa ja työpaikkailmoituksissa. Ensin tehtiin spontaanisti/avoimesti ja sen jälkeen autettiin valmiilla vaihtoehdoilla. Esiin nousi kummassakin kolme tärkeää ja samaa asiaa.

  1. Palkka ( Spontaanit 29% – Autetut 67%)
  2. Oman työkuvan sisältö ( Spontaanit 16% – Autetut 56%)
  3. Työilmapiiri ( Spontaanit 19% – Autetut 40%)

Missä kanavissa halutaan saada tietoa työnhakutilanteessa?

Keskusteluissa myös sivuttiin sitä aihetta, että työnantajamielikuvaa ja viestintää ei voinut tehdä ”samalla kaavalla” joka kanavassa. Totta kai, yleinen tone-of-voice sai olla sama, mutta työnhakijat odottivat erilaista sisältöä kultakin kanavalta. Tyypillisesti ne jakautuivat esimerkiksi alla olevien mukaisesti.

Työpaikkailmoitus
– Oman työkuvan sisältö
– Palkka / Palkitseminen, muut edut
– Vaikuttamismahdollisuudet omaan työnkuvaan

Sosiaalinen media
– Työilmapiiri
– Yrityksen toimintatavat ja arvot
– Tulevat kollegat/tiimi ja heidän osaamisensa

Yrityksen nettisivu
– Yrityksen toimintatavat ja arvot
– Hlöstön työhyvinvoinnin huomiointi
– Työn merkityksellisyys

Ystävät ja tuttavat
– Työilmapiiri
– Tulevat kollegat/tiimi ja heidän osaamisensa
– Henkilöstön työhyvinvoinnin huomiointi

Artikkeli
– Edelläkävijyys
– Yrityksen toimintatavat ja arvot
– Työn merkityksellisyys

Yrityksen esittelyvideot
– Yrityksen toimintatavat ja arvot
– Työn merkityksellisyys
– Hlöstön työhyvinvoinnin huomiointi

Enemmistö sai kuitenkin työnhakutilanteessa työpaikasta ja yrityksestä ne tiedot, joita kaipasivatkin.

Kotiinviemisiä

Tutkimuksessa käsiteltiin myös työnhakijoita ärsyttäviä termejä ja fraaseja. Niitä olivat mm. näköalapaikka, moniosaaja, itseohjautuva, ulospäinsuuntautunut, sosiaalinen, oma-aloitteinen ja start-up.

Yhtenä tärkeäimpänä huomiona oli työnantajamielikuvan systemaattinen mittaaminen a) sisäisesti ja b) ulkoisesti. Oikotien mukaan, hyvin harva yritys itseasiassa antaa työnhakijoille mahdollisuuden palautteen antoon, vaikka työnhakijat tekisivät sitä mielellään.

Yritysten näkökulmasta lohduttavaa on tänäkin päivänä kuitenkin se, että työnhakijat kokivat enemmistössä senkin, että ennakkomielikuvat vastasivat työpaikkailmoituksissa luvattuja asioita. Kenenkään ei kannata valehdella, vaan laitetaan ”Tunne – Tarina – Todellisuus – Tiimi” ohjaamaan työpaikkailmoitteluamme.

Kiitos tutkimuksen esittämisestä Oikotien Rami ja Robin! Tutkimuksen sydämenä toimi Hanna Auvinen Oikotieltä.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Up Next:

Sami Honkonen: kompleksisuusteoria

Sami Honkonen: kompleksisuusteoria