Live-bloggaamisen salat ja vinkeet

Live-bloggaamisen salat ja vinkeet

Minulla ei ole ollut live-bloggaamiseen ketään esikuvaa, mutta ensin tein vain omia muistiinpanoa eri tapahtumista ja esityksistä. Touhu kasvoi kuitenkin tämän päivän mittoihin Baronan tapahtumissa, missä en halunnut jättää kirjoittamista enää kotiin. Pian huomasin, että tapahtumien osallistujat jakoivat ja lukivat live-blogeja paljon paremmin kuin ”sitten ensi viikolla” julkaistuja koosteita tapahtumista.

Yleensä live-bloggaamisen voi aloittaa jo edellisenä päivänä. Kun tiedän, että huomenna on tapahtuma, saatan tehdä ingressin valmiiksi, miettiä jakokuvan ja ottaa vanhan blogipohjan käyttöön. Jos minulla on luotto, että jokin aiemmin kirjoitettu blogi on toiminut, sen päälle on turvallista lähteä rakentamaan tuota uutta kirjoitusta.

Mietin myös jo edeltävänä päivänä, onko minulla jotain kuvia mitä voin käyttää. Joskus saatan myös etsiä linkkejä valmiiksi esimerkiksi yrityksistä, nimistä tai asioista, mihin haluan lukijaa johdattaa.

Live-bloggaaminen on käsitteenä sitä, että kirjoittaminen tapahtuu esimerkiksi tapahtuman puhujien kanssa samaan tahtiin. Tyypillisesti on henkisesti itselleni helpompaa, että kirjoitan aivan kaiken ylös mitä ehdin, sillä mielummin siivoan jälkikäteen kuin muistelen menneitä.

Pidän tapahtuman aikana auki monta välilehteä ja hypin milloin Googlessa ja milloin Facebookissa. Live-bloggaamisen rinnalla hoidan myös usein Twitteriä – omaa tiliä puhelimella ja yrityksen tiliä tietokoneella. Twitteriin voi usein copy+pastettaa samoja asioita kuin mitä kirjoittaa itselleen ylös ja näin ollen aikaa säästyy.

Twitter on myös siksi tärkeä työkalu, että tapahtuman hastagia seuraamalla, saatan saada kirjoitukseeni uusia näkökulmia toisilta kirjoittajilta. Monesti saattaa käydä niin (varsinkin englanninkielisissä esityksissä), että en aivan ymmärrä mistä puhutaan tai jään muuten vaan jälkeen huonon kielipään vuoksi. Twitterin kautta saan ehkä suomennoksia tai herkkupaloja, jotka auttavat pääsemään takaisin live-hetkeen.

Tuunaaminen tapahtuu tauolla

Live-bloggarin työ on sikäli raakaa, että siinä ei paljoa taukoilla. Yleensä ehdin kuitenkin käydä syömässä ja juomassa kahvit, mutta mitään muuta vessassakäynnin lisäksi ei ehdi tekemään. Eilisen Myyntikapinan jälkeen pohdin, että voisin jatkossa naamioitua suoraan johonkin omaan koppiin kirjoittamaan tapahtumien yhteydessä. Ei siksi, että tarvisin rauhaa keskittymiselle, vaan siksi, ettei nolottaisi olla juttelematta tutuille. Kirjoituksen lomassa ei vain ehdi.

Kirjoittamiseen keskittyminen ei ole minulle ongelma. Se tempaisee mukaansa niin ettei näe eikä kuule.

Tapahtumien tauot käytetään valmiin tekstin käsittelemiseen ja blogia rullataan (lue luetaan) jatkuvasti ylhäältä alas. Näin sanamuodot paranevat ja lauseet täydentyvät. Varsinkin live-bloggaamisen alkutaipaleilla, Baronan blogin oikolukija Sandra teki usein viimeiset silaukset tekstiini ja painoi enteriä sen jälkeen. Sandran taustatuki toi omaan kirjoittamiseen tiettyä turvaa eikä kirjoitusvirheisiin tarvinnut enää käyttää niin paljon aikaa.

Tavoitteena painaa enteriä tapahtuman jälkeen

Live-bloggaaminen on onnistunut, kun saan painaa enteriä juontajan kuuluttaessa tapahtuman loppuneen. Hyvin harva tapahtumajärjestäjä osaa informoida osallistujille (edes yhdellä lauseella), että tapahtumasta on ilmestynyt kooste. Onnekseni ihmiset saavat kuitenkin siitä tietoon hyvin pian sosiaalisen median kautta. Mikäli live-bloggaamisesta haluttaisiin maksimaalinen hyöty, kooste laitettaisiin vielä palautekyselyn tai kiitos-viestin mukana osallistujille.

Jos ihmiset ovat oikeasti olleet tyytyväisiä tapahtumaan, heitä himottaa päästä kertomaan, että he ovat itsekin olleet siellä. Siihen tarpeeseen kai perustuu live-bloggaamisen suosio.

Eilen pidetyssä Myyntikapinassa onnistuin tekemään live-blogin puhtaasti omin päin. Paineen alla kirjoittaminen lisää omaa rohkeutta ja madaltaa jossain määrin julkaisukynnystä. Aina nimittäin on joku sisältömörkö minuakin kiusaamassa. Live-bloggaaminen myös vapauttaa oman luovuuden käyttöön, sillä usein katkosten ja keskittymisen välimaastossa joudun sanottamaan puhujan sanoja omaan kirjoitukseen sopivaksi.

Päivän päätteeksi on pää täynnä

Live-bloggaamisen palkintona on lopulta se, että minun kaltainen tietotyöläinen saa nähdä jotain konkreettista syntyneen. Oma oppi ja hyöty tulee siinä, että saan napattua talteen aina tapahtuman tärkeimmät annit itselleni muistiin. Koen oppivani paremmin kirjoittamisen kuin pelkän kuuntelemisen avulla. Oikeastaan kirjoittaminen ei ole edes niin raskasta kuin kuuntelu, koska siirrän vain puhujan sanomiset tietokoneeni näytölle.

Live-bloggaaminen on parhaimmillaan sitä, että annat sormien laulaa näppäimistöllä sen koommin miettimättä.

Vaikka live-bloggaamiseen en aina syty ennakkoon, varsinainen tapahtuma tempaisee mukaansa. Baronalla on jo opittu minua pyytämään eri tapahtumiin kirjoittamaan, mutta minulla on myös paljon kiittäminen Sani Leinoa, joka julkisesti kertoi minun olevan Suomen parhaita live-blogaajia. Sanille voisin vastata niin, että en kyllä väitä tai tiedä olevani Suomen paras live-bloggaaja, mutta tuollainen julkinen kehu laittaa kieltämättä tekemään. Jonkinlaisia paineita se myös alkuun toi.

En ole laskenut montako ”live-bloggausta” olen työelämäni aikana kirjoittanut, mutta nykyään tuntuu, että ei ole olemassa kuin live-bloggaamista. Se on auttanut minua tulemaan nopeaksi kirjoittajaksi, mutta uhkakuvana on liika pinnallisuus. Toisaalta ymmärrän rajani ja luova työ on aina maratonjuoksua. Vaikein live-bloggaamisen case on itselleni ollut Jari Sarasvuon webinaari. Oli todella mahtavaa päästä hänen luokseen tekemään, mutta haasteena oli pysyä ilman slaideja vetävän Jarin perässä. Jarin tapa jättää neljästä pointista viimeinen roikkumaan aiheutti päänvaivaa live-bloggaajalle.

Jarin tapauksessa auttoi, että olin kuunnellut häntä niin paljon Yle Puheen välityksellä.[Tweetquote]

Toivottavasti tämän tekstin luettuasi pystyt muodostamaan oman käsityksen live-bloggaamisesta. Tarkoitukseni on pilkkoa vielä tätä prosessia luettavampaan muotoon. Jos tätä blogia lukee joku muukin live-bloggaaja, laita minulle viestiä niin vaihdetaan vähän ajatuksia. Ei tämän aina tarvitse olla niin yksinäistä mitä se kuvassa näyttää.

Luetuin live-bloggaukseni on muuten tämä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Up Next:

Paine on sitä mitä tunnet, kun et tiedä mitä teet

Paine on sitä mitä tunnet, kun et tiedä mitä teet